Väsyttää...
Minä raahaudun aamulla osastolla, menen aamulla kouluun, sitten välitunnille, taas koulua, äkkiä syömään ja nukkumaan vähäksi aikaa ja sitten vielä iltapäiväksi kouluun. Joka paikalle minä menen viimeisillä voimilla. Kun koulu loppuu, alkaa helpottamaan. Tunneilla pilkkimisestä on tullut minulle yleistä. Sille ei voi mitään, että ne silmät menevät vain kiinni. Ja tietenkin, juuri nyt alkaa koe viikot. Just silloin, kun olen kaikista väsyneimmilläni.
Nukkumisesta ei tule mitään. Minulla on niskat kipeinä, joten herään kamalaan särkyyn kymmenen minuutin välein. Yritä siinä sitten nukkua. Ja kaikkein parasta on, ettei unta tule silloinkaan, kun mikään ei ole kipeä. Tämä touhu menee jo yliväsymyksen puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti